POISTOT (HO 19.11.2015)

MOBIIN - Edellinen - Seuraava - Joka etusivulle! - 147555

Torstai 2015-01-22 - N:o 1808 - TAMMIKUU 2015. ONNELLISTA VUOTTA! - Vuosi 2014: AIHEITTAIN

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Mainosnauha 10 000:lla sivulla!

phuket.fi - patong.fi - thailand.fi - flyingfinn.info - midnightsunrestaurant.info

Patong Ravintola - Sauna ja kabinetti - Mopot ja auto - Flying Finn Vene-Kalastus - VuokrataanThalangissa Talo-Huvila - Midnight Sun Restaurant

Selfie

STUBB


ARKISTO. NETTISANOMAT 10 VUOTTA SITTEN. TAMMIKUU 2005.

Nettisanomat  20.01.2005

nettisanomat
torstaina 20.01.2005 "Laajakaistaa odotellessa." PM.
edellinen 13.01.2005 - seuraava 27.01.2005


Velallinen kulkemassa riisuttuna pankin oven ohi.
Julkaistu ainakin 17.10.2002. Kuva: Pertti Manninen

"On myös moraalitonta, että pankeille on annettu oikeus periä luottotappionsa kahteen kertaan, ensin ne maksettiin veronmaksajilta puristetuin tukirahoin ja nyt niitä yritetään periä konkurssiin ajettujen ihmisten pienistäkin tuloista jo toiseen kertaan." Seppo Haavisto Äänekoski

Kokoelmasta kirjoituksia nettisanomat.com 17.10.2002.
"Sanomia suojatyöpaikasta." "Kommentteja ...."

Helsingin Sanomat. Janne Virkkunen vastaava päätoimittaja, Reetta Meriläinen päätoimittaja uutiset, Heleena Savela päätoimittaja, viikonlopputoimitus, Mika Pettersson toimituspäällikkö uutiset, Kimmo Pietinen toimituspäällikkö, uutiset, Pekka Kukkonen, toimituspäällikkö, kehitys. Julkaisija Helsingin Sanomat Oy.

Nettisanomat.com ja nettisanomat.fi. Pertti Manninen vastaava päätoimittaja.
Helsingin Sanomat torstaina 20. tammikuuta 2005. Pääkirjoitus: Velkasuhteen perusteisiin tulee puuttua varovaisesti. (Kirjoitus kokonaisuudessaan.) Nettisanomat.fi torstaina 20. tammikuuta 2005. Pääkirjoitus: Kännissä kirjoitettu.
"Suomalaisten mielissä on vielä synkkänä varjona se, miten lama tuhosi kymmenientuhansien ihmisten elämän. Muistissa on, miten pankit tuputtivat yrittäjille valuuttalainoja, ja kun sitten yrittäjät kahden peräätäisen devalvaation jälkeen kaatuivat velkoihinsa, samaiset pankit ottivat yritykset ja omakotitalot haltuunsa. Muistissa on myös, miten tuhannet ihmiset joutuivat maksamaan velkoja, joista he eivät edes ymmärtäneet olevansa vastuussa." Kymmenistä tuhansista velallisista ja tuhansista takaajista puhuminen on pilkkaamista. Ainakin yksi nolla perään niin mittasuhteet olisivat oikeammat. Maan suurimmalla päivälehdellä olisi resursseja selvittää asia kunnolla. Eräs yksityiskohta on huonosti kerrottu julkisuudessa: Takaajat luulivat takaavansa vain sitä velkaa, johon nimensä allekirjoittivat. Hokkus pokkus: Omavelkainen takaus tarkoittikin kaikkia velallisen kaikkia velkoja, siis myöhemminkin otettuja, joista takaajilla ei todella ollut mitään tietoa. Näin mummot ja vaarit lennätettiin pellolle omistamistaan asunnoista. Suomi on täynnä tällaisia tragedioita, joista on armeliaasti vaiettu.
"Suomi on tänään hyvin erilainen maa kuin oli se Suomi, joka syöksyi lamaan. Ylivelkaantunut ihminen voi nyt päästä velkajärjestelyyn ja yritys saneeraukseen, joiden jälkeen velat on nollattu. Ulosottoaika on rajattu korkeintaan 20 vuoteen, joten elinkäisessä velkavankeudessa ei suomalainen joudu enää elämään. Pankeille on asetettu velvoite kertoa ennen sopimusten allekirjoitusta velallisille ja takaajille näiden vastuista. Silti laman kokemukset pelottavat yhä monia ryhtymästä yrittäjiksi." Kaikki eivät pääse velkajärjestelyyn ja viisi tai kymmenen vuotta on aika pitkä aika velalliselle. Väärää tietoa: Velkavankeus on yksityishenkilöllä edelleen elinikäinen. Ulosottoaika on eri asia kuin velka-aika. Velka ei vanhene. Käytännössä se kai poistuu kuitenkin realismista, kun velallinen kuolee? Ja eikö 20 vuotta vankeudessa ole aika elinikäistä? Ihminen ei voi tehdä konkurssia niinkuin joku osakeyhtiö, jolloin velat häipyvät kertaheitolla. Yrittäjäksi ryhtyvät rohkeat, eivät suojatyöpaikan löytäneet erkkiliikaset. raimosailakset, annebrunilat tai jotkut jannevirkkuset ja kumppanit.
"Yritysten suuri määrä ei ole itseisarvo, mutta monien asiantuntijoiden mielestä Suomessa henkinen kynnys ryhtyä yrittäjäksi on liian korkea. Siksi Vanhasen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman yksi tavoite on madaltaa tätä kynnystä Yhdeksi keinoksi on mainittu konkurssimenettelyn nopeuttaminen ja kohtuullistaminen konkurssiin joutuneen yrittäjän kannalta. Oikeusministeriön asettama työryhmä on nyt selvittänyt mahdollisuutta, että konkurssiin ajautunut yrittäjä voisi kuitata kaikki konkurssivelkansa realisoimalla konkurssihetken omaisuutensa. Tällainen käytäntö on eri muunnoksina käytössä muun muassa Britanniassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa. On myös esitetty, että kohtuuden nimessä yrittäjän koti tulisi suojata ja siksi tulisi kieltää yrittäjän oman asunnon käyttö lainojen panttina. Tätäkin työryhmä selvitti." Henkinen kynnys? Mitä se on muuta kuin materialistinen? Jos on riski, että kaikki menee ja sen jälkeen vaan kasvaa huimilla koroilla ja loput kuittaantuu vasta kuollessa, niin henkistäkö se on? Lääke tähän olisi tietenkin se, että vain osakeyhtiöitä saisi perustaa, nehän pääsevät veloistaan kertaheitolla tehdessään konkurssin. On kiva, että työryhmä selvittää, mutta olisi myös kiva, että jotakin konkreettista tehtäisiin, Ja olisi kiva, että maan suurin sanomalehti ottaisi reilusti kantaa asioiden puolesta, eikä vain tyytyisi piiloutumaan jonkun työryhmän rähmäisen kannan taakse.
Konkurssimenettelyn kohtuullistaminen varmastikin madaltaisi yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Työryhmän tuli selvittää, onko kuitenkin muita syitä pitäytyä nykyisessä käytännössä, jossa konkurssiin ajautunut yrittäjä vastaa veloistaan tietyn ajan konkurssin jälkeenkin. Työryhmän enemmistö päätyi siihen, että konkurssimenettelyä ei tulisi muuttaa esitetyllä tavalla. (HS 19.1) "Tietyn ajan konkurssin jälkeenkin." Aika häveliäästi sanottu, kun yrittäjä joutuu vastaamaan niistä hautaan saakka! Tähän työryhmän enemmistö, pankkien juoksupojat: ... Etsin eilispäivän HS:n käsiini ja kuinka sattuikaan eihän niitä nimiä kehdattu kertoakaan! Oli siellä kyllä lopussa eriävästä mielipiteestä ihan ansiokkaasti: "Työryhmä jakautui kahtia juuri velkojen kertaluonteisen maksamisen kohdalla. Eriävän mielipiteen jättäneet Suomen yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen ja kauppa- ja teollisuusministeriön neuvotteleva virkamies Jorma Immonen uskovat, että velkojen kertaluonteisen kuittaamisen myönteiset vaikutukset olisivat ylittäneet haitat. "Kansalaisille pitäisi antaa selkeä viesti siitä, ettei taloudellinen epäonnistuminen johda elinikäiseen velkaantumiseen", Rauno Vanhanen sanoi." (HS 19.01.2005 Oikeusministeriön työryhmä ei kannata kuittaamista kerralla.)
Työryhmän enemmistö korosti yhteiskunta- ja maksumoraalin tärkeyttä. Jos veloista voisi irrottautua vain konkurssihetkellä olevan omaisuutensa realisoimalla, se johtaisi velallisten käyttäytymisen muutoksiin ja velkojien suojan rapautumiseen. Konkurssimenettelyn keventämistä kannattavat arvioivat, että se vähentäisi niin kutsuttua harmaata taloutta. Toisaalta se myös avaisi epärehellisille yrittäjille lupaavat mahdollisuudet väärinkäytöksiin. Samanlainen väärinkäytösten vaara liittyy myös toiseen oikeusministeriössä työn alla olevaan selvitykseen, jossa tutkitaan, voitaisiinko luototietojen julkisuutta rajoittaa.



"... korosti yhteiskunta- ja maksumoraalin tärkeyttä."
"... käyttäytymisen muutoksiin ..."
"... suojan rapautumiseen ..."
" ... luottotietojen julkisuutta rajoittaa ..."
(HS 20.01.2005)

Yksimielinen työryhmä oli siitä, että asunnon panttausta ei tulisi rajoittaa, koska se johtaisi työryhmän arvion mukaan arvaamattomiin muutoksiin asuntorahoituksessa ja nostaisi luottojen hintoja. Tulihan se sieltä. Hetken kuvittelin, että kaikki eivät ole pankkien juoksupoikia. Näin esittävät vain sellaiset, jotka eivät suurin surminkaan uskaltaisi ryhtyä yrittäjiksi ja panttaamaan perheensä asuntoa!
Velkasuhde on yhteiskunnassa keskeinen oikeussuhde eikä sen perusteita ole syytä vakavalla tavalla horjuttaa. Laman ajoista on jo otettu pitkiä askeleita velallisen suojan parantamiseksi, ja uusia askeleita ollaan ottamassa. Velkasuhteen perusteita uudistettaessa tulee kuitenkin edetä varovaisesti, sillä toimivan talouden edun mukaista on sekin, että velkojan suoja on vakaalla pohjalla.

Kenen joukoissa seisot? Vahvemman oikeus jyllää. Kumpi on tärkeämpää "velkojan suoja vakaalla pohjalla" vai velallisen suoja vakaalla pohjalla. Jälkimmäisestä ei siis tarvitse välittää, eikä välitetä.

Kosmetiikkaa hautaan saakka!

Pertti Manninen, 20.01.2005, nettisanomat

Pääkirjoituksen laatijan nimeä ei ole mainittu. Lue myös! Kirjoituksia nettisanomat.com 17.10.2002.

ARKISTO
NETTISANOMAT 10 VUOTTA SITTEN. TAMMIKUU 2005.

http://www.nettisanomat.com/2005/01/20/etusivu.htm



Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 
Tammikuu. Rakasta itseäsi! (3)

Rakasta, jos tahdot, että sinua rakastetaan. 
Seneca

Jokainen elävä olento rakastaa itseään.
Cicero

Miksi minun pitäisi olla ihmiselle vihainen siitä, että hän rakastaa itseään enemmän kuin minua.
Francis Bacon

Ellemme kanna kauneutta itsessämme, emme sitä löydä, vaikka matkaisimme maailman ääriin sitä etsimään.
Ralph Waldo Emerson






Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.  Tammikuu. Rakasta itseäsi! (4)

Ihminen ei ole muuta kuin mitä hän tekee itsestään. Se on eksistentialismin ensimmäinen periaate. 
Jean-Paul Sartre

Kuka tahansa voi tulla onnelliseksi, ellei etsi onnea ulkopuoleltaan, vaan omasta itsestään.
Seneca

Kun aamulla nouset ylös, sinulla on kaksi vaihtoehtoa olla joko onnellinen tai onneton. Päätä olla onnellinen.
Vincent Norman Peale 






(5) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.  Tammikuu. Tunne itsesi! 

Ihminen! Tunne itsesi, se on kaiken elämänviisauden alku.
Sokrates

Joka tuntee ihmiset, tietää; joka tuntee itsensä on kirkastettu.
Joka voittaa toiset, on vahva: joka voittaa itsensä on voimakkaampi.
Joka tietää olevansa tyytyväinen, on rikas: joka voimalla kulkee, on lujatahtoinen.
Joka ei kadota sijaansa, pysyy.
Kuolee, mutta ei katoa; se on pitkäikäisyyttä.
Laotse

Mielemme pimeyttä ja pelkoa eivät karkota auringonsäteet eivätkä päivän kirkkaat keihäät, vaan todellisen luonteen tarkastelu ja tutkiminen.
Lucretius

Ei paha ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,
vaikk' ei se aina esille loista.
Eino Leino 





Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi Ilmoita ilmaiseksi sivu! - 101 ilmoitusta -  


Etsi Nettisanomista!

TAMMIKUU 2015. STUBB
- Meidän mielestämme ydinaseet lisäisivät Suomen turvallisuutta ja Suomen päätöksentekomahdollisuuksia.


Arkisto: Yle TV-uutiset 21.4.2011 klo 15.00.


 Yle Uutiset Politiikka 9.1.2015 klo 15:09:

"Stubb itse on Nato-jäsenyyden kannalla. Kokoomuksella on asiasta myös puoluekokouspäätös.
- Meidän mielestämme kansanäänestys Nato-jäsenyydestä olisi hyvä asia. Ja meidän mielestämme Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta ja Suomen päätöksentekomahdollisuuksia, hän sanoi."

http://yle.fi/uutiset/stubb_nato-kyselysta_hyva_etta_kansalaiset_
haluavat_osallistua/7728052


Pääkirjoitus. Tammikuu 2015. "Siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava." Nato-keskustelun unohdettu osanen.

Pääministeri Alexander Stubb kannattaa Suomen Nato jäsenyyttä, koska se lisäisi Suomen turvallisuutta, hänen ja monen muunkin mielestä.

Monen mielestä se vähentäisi Suomen turvallisuuta, ainakin tällä hetkellä selkeä enemmistö vastustaa Natoa.

Kansalaisilla on tähän omat syynsä ja ne olisi tietenkin selvitettävä.

Kokonaan, käytännöllisesti katsoen, keskustelussa on unohdettu se tosiasia, että Naton mukana Suomesta tulisi ydinasevaltio. Sinne pöytiinkö Stubb halajaa, joissa päätetään ydinaseiden käytöstä?

Nettisanomat julkaisi jo kahdeksan vuotta sitten kirjoituksen, jossa selvennetään tämä ydinaseiden käyttö.

"Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi.
"
Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita."
Stig Gustafsson
.
Curt Riberdahl. HBL Debatt. Nato. 2006-11-21. Lue! -
Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. 
Läs! "

http://www.nettisanomat.com/2006/11/21/etusivu.html

Muutamaa vuotta myöhemmin puolustuspoliittisen selonteon aikaan vuona 2009 Härkää sarvista- sivustossa julkaistiin useita vieläkin ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia Natosta.

http://www.hs24.mobi/nato/nato.htm
http://www.hs24.mobi/nato/natoo2.htm

Rehellisyyttä, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä keskusteluun. Miksi, miksi ja miksi tällainen ydinasekeskustelu jätetään käymättä?

Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Sunnuntai 2015-01-11 klo 19:06.




2007
TAMM 09 
 etusivulle!
  Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", Uimarannalla ja Professori elokuvasta Mansikkapaikka .Igmar Bergman 1957. Ohjelmassa näytettiin myös Laika-koira, ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo  21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen).

Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi.

HBL:ssä (3.11) selostettiin tarkasti muun muassa Naton, Ruotsin ja Suomen välistä syvennettyä  yhteistyötä. Suomen Puolustusministeri on äskettäin eräässä puheessaan sanonut, että Suomella on vain kaksi vaihtoehtoa: nostaa puolustusmäärärahoja tai liittyä Natoon.

Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita.

Mielestämme tällainen ydinasedoktriini on kansainvälisen oikeuden vastainen. Sellaiseksi sen tulkitsi Haagin kansainvälinen tuomioistuin 1996-07-08 neuvoa-antavassa lausunnossaan. Lausuma voidaan mielestämme tulkita myös niin, että Naton jäsenvaltioiden tulee aktiivisesti vaikuttaa organisaation ydinasepuolustukseen liittyvien kysymysten selvittelyssä.

Tilanteessa, jossa riski ydinaseiden leviämiseen maailmassa lisääntyy, muun muassa sen johdosta, että ydinasemahdit ovat haluttomia täyttämään vuoden 1968 ydinaseiden leviämistä koskevan sopimuksen VI artiklaa, jonka mukaan ydinaseita pitäisi vähentää ts. ryhtyä ydinaseiden riisuntaan, on erittäin tärkeää, että liittoutumattomat maat Euroopassa - Ruotsi, Suomi, Itävalta ja Irlanti, näillä perusteilla pidättyvät Naton jäsenyydestä niin kauan kuin organisaatio rakentaa puolustuksensa ydinaseille. Jäsenyys sisältää mukana olon vastuun Naton ydinaseisiin. Tässä yhteydessä emme käsittele kysymystä muunlaisesta yhteistyöstä Naton kanssa.

Kuvaan kuuluu, että ei ole mitään poliittista enemmistöä Ruotsin jäsenyydelle. Aikaisemman sosialidemokraattisen hallituksen ulkopoliittisesssa selvityksessä 2006-02-15 sanotaan myös, että Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus ja näin ollen ulkopuolelle jääminen sellaisesta  puolustusyhteistyöstä, johon ydinaseet kuuluvat, vahvistaa Ruotsin asemaa joutua massatuhoaseiden käytön kohteeksi. Jaamme tämän käsityksen. Ennen vaaleja järjesti Ruotsalaiset lääkärit ydinaseita vastaan kyselyn. Centerpartiet sanoo vastauksessaan, että Naton ydinasedoktriini on yksi painavimmista syistä, jonka takia Ruotsin ei tule liittyä Natoon.

Mielipiteet Euroopassa ovat uudelleen alkaneet herätä ydinasekysymyksessä. Tämä koskee muun muassa amerikkalaisia ydinaseita Euroopassa, mutta myös kysymystä siitä. varustaako Englanti uudelleen Trident- sukellusveneet ydinaseilla vai romuttaako se ne.

Sen tähden Euroopan liittoutumattomille maille on vahvoja syitä sanoa Natolle ei, koska se rakentaa puolustuksensa epäilyttävään ydinasedoktriiniin.

Sen sijaan tulee tehdä ydinasekysymykseen uusia aloitteita, joiden lähtökohtana ovat Euroopan unionin massatuhoaseita koskeva päätöslauselma 2005-11-17 ja Blix-komission raportti "Weapons of terror".

Tämä oli linjassa myös sen kanssa, että kysymys ydinaseettomista vyöhykkeistä Euroopassa otettaisiin uudestaan esille. Ruotsin valtiopäivillä on tänä syksynä jätetty aloite ydinaseettoman vyöhykkeen perustamiseksi Eurooppaan.

Mielestämme on nyt hyvä syy sekä Ruotsille ja Suomelle jollakin sopivalla tavalla tehdä vyöhykeajatus uudelleen ajankohtaiseksi.

Stig Gustafsson. Puheenjohtaja. Curt Riberdahl. Varapuheenjohtaja. Ruotsalaiset juristit ydinaseita Vastaan. Ruotsi.

Ydinaseeton vyöhyke on nyt taas tehtävä ajankohtaiseksi. (Käännös: Pertti Manninen).


HBL Hufvudstadsbladet, Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006.

Aktualisera en kärnvapenfri zon igen.
I HBL (3.11) redovisas bland annat de fördjupade samarbetsplanerna mellan Nato, Sverige och Finland. Den finske förvarsministern hatr i ett tal nyligeb sagt att Finland bara har två alternativ: att höja försvarsanslagen eller att ansluta sig till Nato.

En fråga som hittils inte verkar ha debatteras i Finland är betydelsen av att Nato är en militärallians som bygger pä en lämplig andel kärnvapen i Europa. Man förbehäller sig rätten att använda kärnvapen först utan att ha utsatts för angrepp med sådana vapen, så kallad first use. Detta gäller också mot länder som inte har sådana kärnvapen.

Enligt vår mening strider en sådan kärnvapendoktrin mot folkrätten, sådan den uttolkas i ett rådgivande yttrande av den internationella domstolen i Haag den 8 juli 1996. Yttrandet kan enligt vår mening också tolkas så att sdet ankommer på Natos medlemsstater att aktivt verka föt att organisationens kärnvapenförsvar avvecklas.

I ett läge där risken för kärnvapenspridning i världen ökar, bland annat till följd av kärnvapenmakternas ovilja att uppfylla sina förpliktelser enligt artkel VI i 1968 års icke-spridningsavatal om att nedrusta kärnvapen, bör det vara viktigt för de alliansfria länderna i Europa - Sverige, Finland, Österrike och Irland - att på dessa grunder avstä från medlemskap i Nato så länge organisatioinen bygger sitt försvar på kärnvapen. Ett medlemskap innebär medansvar för Natos kärnvapen. Vi går i detta sammanhang inte in på frågan om andra former av samarbete med Nato.

Till bilden hör att det inte finss någon politisk majoritet för ett medlemskap i Sverige. I den tidigare socialdemokratiska regerings utrikespolitiska deklaration den 15 februari 2006 sägs också att den omständigheten att Sverige är militärt alliansfritt, och därmed står utanför ett fösvarssamarbete där kärnvapen ingår, stärker Sveriges position mot massförstörelsevapen. Vi delar denna uppfattning. I en enkät före valet anordnad av Svenska läkare mot kärnvapen, säger centerpartiet att Natos kärnvapendokrtin är ett av de tyngsta skälen för att Sverige inte bör ansluta sig.

Opinionen i Europa har på nytt börjat vakna i kärnvapenfrågan. detta gäller bland annat de amerikanska kärnvapen i Europa, men också frågan om England skall rusta upp sina kärnvapenbestyckade Trident-utbåtar eller skrota den.

Det finns därför starka skäl för de alliansfria staterna i Europa att säga nej till ett Nato som bygger sitt försvar på en tveksam kärnvapendoktrin.

I stället bör man med utgångspunkty från Europaparlaments resolution om massförstörelsevapen den 17 november 2005 och rekommendationerna i Blix-kommisionens rapport "Weapons of Terror" ta nya initiativ i kärnvapenfrågan. I linje härmed skulle till exempel frågan om kärnvapenfria zoner i Europa tas upp på nytt. I Sveriges riksdag har denna höst lagts en motion om kärnvapenfri zon i Europa.

Enligt vår mening finns det goda motiv för både Sveroge och Finland att i lämplig form aktualisera zontanken på nytt.

Stig Gustafsson ordförande. Curt Riberdahl viceorfförande. Sveska jurister mot kärnvapen Sverige.

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006.

http://www.nettisanomat.com/2006/11/21/etusivu.html

TAMMIKUU 2015. HÄRKÄÄ SARVISTA.
Kysymyksiä ja vastauksia Natosta vuonna 2009.

hs24.mobi - härkää sarvista - Nato 1

hs24.fi - härkää sarvista - mistä on kysymys?
Nato - Kaikki aiheet

2009. Nato 1
Nato
Kysymys: Jos Suomi liittyy Natoon, tuleeko siitä ydinasevaltio?
Vastaus:
Kyllä tulee, sillä Naton puolustusstrategia perustuu ydinaseisiin ja Natoon liittyneelle valtiolle tulee myös kaikki Naton velvoitteet, mm. ydinaseiden käyttö "first use"-opin mukaisesti.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2008/10/12/
etusivu.html#ydinaseeton


Nato
Kysymys: Miksi Suomessa ei keskustella siitä, että Natoon liittyminen toisi Suomelle myös ydinaseet.
Vastaus:
Suomen kansalaiset eivät halua Natoon, vaikka päättäjien enemmistö sitä haluaakin, vaikkeivät kaikki sitä julkisesti uskalla tunnustaa. Jos ydinaseista puhuttaisiin, niin kansalaismielipide oli entistä enemmän Natoon liittymistä vastaan. Päättäjät odottavat sopivaa tilaisuutta, usein heti eduskuntavaalien jälkeen tapahtuu kaikenlaista, kun luotetaan siihen, että kansalaiset unohtavat kyseisen asian ennen seuraavia vaaleja.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2008/10/12/
etusivu.html#ydinaseeton


Nato
Kysymys: loppuvatko suomettumispuheet, jos Suomi liittyy Naton jäseneksi, niin kuin presidentti Martti Ahtisaari on perustellut?
Vastaus:
On käynyt päinvastoin, suomettumispuheet ovat lisääntyneet maailmalla.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/03/
etusivu.html#ensin


Nato
Kysymys: Miksi pääministeri Matti Vanhanen halusi hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteon 2009 sanamuotoja muutettaviksi?

Vastaus: Vanhanen halusi uusia sanamuotoja, jottei aina toistettaisi vanhaa.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/24/
etusivu.html


Nato
Kysymys: Miksi Suomi harkitsee ”vahvasti” Natoa?
Vastaus:
Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2009 sanamuotoja muutettiin, jotta tällainen otsikko oli mahdollinen Helsingin Sanomissa lauantaina 2009-01-24.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/24/
etusivu.html#hssuomi


Nato
Kysymys: Miksi ulkoministeri Alexander Stubb väittää hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2009 johdosta, että ”Selonteon mukaan ”vahvoja perusteita” harkita Nato-jäsenyyttä”.
Vastaus:
Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteon 2009 sanamuotoja muutettiin, jotta Stubb voisi päästä vauhtiin Nato-pyrkimyksissään.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/24/
etusivu.html


Nato
Kysymys: Miksi hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2009 ei mainittu sanallakaan, ainakaan näkyvästi, sitä, että Suomesta tulee ydinasevaltio, jos Suomi liittyy Natoon.
Vastaus:
Korkealla tasolla on määrätty, että tästä ei puhuta kansalaisille. Hallitus on myös välittänyt mitä ilmeisimmin Natoa kannattaville tiedotusvälineille ohjeen siitä, että ydinaseista ei puhuta.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/24/
etusivu.html


Nato
Kysymys: Miksi Keskisuomalainen-lehti ei puuttunut ydinaseiden unohtamiseen selostaessaan hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa 2009?

Vastaus: Lehti ei ilmeisesti tiedä tästä asiasta.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/24/
etusivu.html


Nato
Kysymys: Miksi Helsingin Sanomat ei puuttunut ydinaseiden unohtamiseen selostaessaan hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa 2009?
Vastaus:
Eräissä asioissa Helsingin Sanomat haluaa huiputtaa lukijoitaan ja koska ydinaseista puhuminen vaikuttaisi kielteisesti Nato-kannatukseen ydinaseet ja niistä puhuminen halutaan unohtaa.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/24/
etusivu.html


Nato
Kysymys: Miksi Naton kannatusta koskevissa gallupeissa ei koskaan muotoilla kysymystä esim. seuraavalla tavalla: ”Kannatatteko Suomen liittymistä Natoon, joka merkitsee Suomen liittymistä ydinaseiden käyttäjien joukkoon, vieläpä sen first use-opin mukaisesti, että ydinaseita voitaisiin käyttää sellaisiakin maita vastaan joilla ei ole omia ydinaseita ja jotka eivät ole edes vielä tunkeutuneet mihinkään Nato-maahan?”
Vastaus:
Naton kannatusluvut jäisivät niin pieniksi, ettei tuloksia Natoon pyrkivät tiedotusvälineet niitä mielellään julkistaisi. Sen takia on parempi johdatella esim. kustannussäästöillä tai muilla sellaisilla.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/24/
etusivu.html

http://www.hs24.mobi/nato/nato.htm

2009. Nato 2
Nato
Kysymys: Miksi Hufvudstadsbladet (HBL) ja sen toimittaja Björn Månsson kirjoitti selostaessaan hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa 2009 siitä, että Natoon liittyminen toisi ydinaseet maahamme tai että joutuisimme jopa ydinhyökkäyksen kohteiksi?
Vastaus:
Joku lehti ja joku toimittaja haluaa vielä kunnioittaa lukijoitaan ja tuoda esille asioiden monet puolet parhaiden journalististen perinteiden mukaisesti.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/29/
etusivu.html#lehdistokaan


Nato
Kysymys: Miksi noin kymmenen lehden artikkeleissa ja pääkirjoituksissa vain yhdessä mainittiin siitä, että Natoon liittyminen toisi Suomeen ydinaseet mukanaan. kun ne selostivat hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa 2009?
Vastaus:
Voi olla, että osa lehdistä ei tiedä koko mahdollisuudesta. Todennäköisempää kuitenkin on, että siitä ei haluta kertoa lukijoille jonkunlaisen epävirallisen yhteissopimuksen johdosta.
Linkki:
http://www.nettisanomat.com/2009/01/29/
etusivu.html#lehdistokaan


http://www.hs24.mobi/nato/natoo2.htm

2009. Nato 3

Lukijakysymykset meilillä osoitteeseen: hs24fi @hotmail.com

hs24.mobi - härkää sarvista.
Sivun numero: Nato 2. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: hs24fi @hotmail.com - Aineisto ja kirjoitukset tammikuu 2009- marraskuu 2009 . hs24.fi . Nettiin 2009-11-25. Linkkejä 2009-11-25.

hs24.mobi - härkää sarvista - Nato 2 - Kysymyksiä ja vastauksia - tammikuu 2009- marraskuu 2009 . hs24.fi , kysymykset ja vastaukset Pertti Manninen ellei toisin mainita, 2009-11

Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com



TAMMIKUU 2015.
"Täysikuu loppiaisaattona"
Kuvat: Pertti Manninen. Keski-Suomi. Maanantai 2015-01-05 klo 20:51.


Sattumalta Valtatielle.

Paperilehtien varassa vielä elelevä on pitkään ihmetellyt sitä sattumanvaraisuutta, joka lehtien, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen, elokuvien esittelyissä sattuu. Keskisuomalaisesta puuttuu usein Teema-kanavan elokuvia ja Helsingin Sanomien puute näyttää sattumanvaraisemmalta.

HS:ssä on ilmeisesti liian vähän tilaa siinä kapealla sivulla ja usein joku sitten esitellään ison kuvan kanssa ja muut eivät mahdu mukaan. Esimerkiksi Thatcher-elokuvan esittely tässä hiljan vei tilan niin, että monia mielenkiintoisia, ilmeisesti, jäi esittelemättä.

Keskisuomalaisen tv-elokuvista vastaava Marko Ahonen kyllä sitten kirjoittaa lyhyissäkin arvioissaan tosi riemastuttavasti.

Tälle loppiaisen jälkeiselle päivälle hän on huomannut "Valtatie 60"-elokuvan. HS on jättänyt huomioimatta, ohjelmatiedoissakin se on ilman mitään mainintaa sisällöstä.

Kuvista selvinnee mitä tarkoitan ja jos tilaa jää tälle palstalle niin jatkan sitten.

Nettisanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2015-01-07 klo 20:14.

"Valtatie 60
****
TV2 klo 23.05-01.00
Vaikka Valtatie 60 (Interstate 60, 2002) om puitteiltaan pieni elokuva, kyseessä on huomattavan suuri positiivinen yllätys. Nyt liikutaan henkisesti "hämärän rajamailla". Elämässään harhaileva Neal (James Marsden) kohtaa mystisen O.W.Grantin (Gary Oldman), joka lupaa toteuttaa nuoren miehen yhden toiveen. Neal toivoo vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. Tämä vie hänet Interstate 60-tielle, jota ei ole oikeasti olemassa."
MARKO AHONEN. Keskisuomalainen. ELOKUVAT 7.1. Keskiviikko 2015-01-07.

Ohjaus: Bob Gale. USA 1992.

Isonna kuvat!

TAMMIKUU 2015.
Viikkosanomat-blogista loppiaisaaton 2015 iltana kuun katselun jälkeen.

Lipponen muistaa väärin väittäessään, että hän kannatti ruotsinkielen pakollisuuden poistamista ylioppilaskirjoituksissa!

Entinen suurmies Paavo Lipponen on useissa haastatteluissa antanut ymmärtää, että hän olisi kannattanut vaalien 2003 edellä ylioppilaskirjoitusten ruotsinkielen kokeen pakollisuuden poistamista.

Mitä ihmettä? Mitä satuja saamme vielä hänen muisteloistaan kuulla?

Nettisanomat kirjoitti asiasta muuten aprillipäivänä 01.04.2004 seuraavasti:

PAKKO-RUOTSI
Torstaina 01.04.2004. Irak-vuodon kummallinen sivuhaara: Pakkoruotsi poistunee ylioppilaskokeista. Ruotsinkielen nimeen vannoneet suomenkieliset puheenjohtajat ovat poissa kuvioista! Tulossa!
Lue myös! Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. 28.10.1999

http://www.nettisanomat.com/
1999/10/28/n9913prespeli.htm#pakkoruotsi

Lipponen ei katsonut arvolleen sopivaksi ryhtyä minkäänlaiseksi ministeriksi, vaan ryhtyi eduskunnan puhemieheksi eläkepäiviä odottelemaan. Keskustan Anneli Jäätteenmäki oli sitten savustettava median myötävaikutuksella pois pääministerin paikalta ja syntyi Matti Vanhasen 1. hallitus, siis keskustalainen pääministeri ja muistaakseni opetusministerinä oli oululainen SDP:n Maija Rask, joka teki tämän urotyön: poisti siis ruotsinkielen pakollisuuden ylioppilaskirjoituksissa. Siinä sitten kovasti luvattiin RKP:lle, että asiaa seurataan, mutta jokainen kyllä oikeasti tajusi, että päätös pysyy vaikka kuinka seurattaisiin, Ruotsinkielen kirjoittajien määrä on romahtanut. Siis nuoret ovat äänestäneet jaloillaan ja tehneet jotain järkevämpää, esim. lukeneet jotain toista maailmankieltä englannin lisäksi.

Aika masentavan kuvan toimittajien ammattitaidosta antaa se, että Paavo Lipponen voi vapaasti päästellä lurituksiaan, eikä kukaan tarkista faktoja!

Lue myös edellä mainittu ikivanha kirjoitus:
Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. 28.10.1999

http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/
n9913prespeli.htm#pakkoruotsi

Kun en saanut näitä linkkejä heti toiminaan ja kun kirjoitus sinänsä on vielä ajan kohtainen 15 vuotta myöhemmin, niin lisään sen tänne loppuun.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Loppiaisaattona 05.01.2015 klo 22:44.
Kuva lisätty seuraavana päivänä.

Kuva439150d20120116cafelipponen400ksh



27.10.1999
Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria

Kysymyksiä presidenttiehdokkaille.

Oletteko tietoinen siitä, että suurelle osalle ikäluokkaa kahden muun kuin äidinkielen opettaminen on kidutusta ja turhuutta?

Kuinka kauan aiotte sietää oppilaiden ja opettajien turhautumista ja luuletteko tällaisen kahden kielen pakottamisen lisäävän koululaisten yleistä oppimismotivaatiota?

Oletteko tutustuneet asiaa koskeviin Suomessa tehtyihin tutkimuksiin? Miksi koko ikäluokalle pitää yrittää opettaa kahta ”vierasta kieltä”, kun oppimistulokset eivät kaikkien kohdalla ole kelvollisia vaan vaikuttavat negatiivisesti koko koulunkäynnin mielekkyyteen?

Ovatko suomenruotsalaisten äänet niin arvokkaita, ettette uskalla ottaa asiaa vakavasti esille vaan hyväksytte vähin äänin heidän mielipiteensä oikeutuksen vastoin tutkimustuloksia ja näin hyväksytte tämän vähemmistön enemmistön terrorin?

nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm

Tags: , , ,
, , , ,
, , , ,
, , , ,
, , , ,

http://viikkosanomat.fi/2015/01/05/lipponen-muistaa-vaarin-vaittaessaan-etta-han-kannatti-ruotsinkielen-pakollisuuden-poistamista-ylioppilaskirjoituksissa/

Linkki:
http://www.nettisanomat.com/
1999/10/28/n9913prespeli.htm#pakkoruotsi


Viikkosanomat-blogista jouluaaton aattona 2014-12-23. Huomaa otsikon ja alun virhe, joka kyllä oikaistaan samassa kirjoituksessa. Otsikossa on myös pari painovirhettä! Pertti Manninen.

Humpuuki. Pakkoruotsitutkimus. Kolme neljäs osaa on eri asia kuin neljä viideosaa. professori Grönlund pallomatematiikan kertaukseen.des

KAIKKI MEDIAT MENIVÄT HALPAAN!
Kimmo Grönlund lanseerasi sujuvasti kolme neljäsosan, mutta puoltajiin laskettiin myös ”en osaa sanoa” 5 prosenttia. Kun tämä korjataan niin päästään hyvin lähelle neljä viidesosaa. Kolme neljäsosaa on siis humpuukia, mutta kaikki media nielaisi väitteen kakistelematta. Kaikki!

Viikkosanomat
Pertti Manninen
Tiistai 2014-12-23. Klo 18:52 bussissa.

Painovirheitä korjattu ja asiasanat lisätty klo 22:21.

HS julkaisi luvut artikkelissaan ”Enemmistö haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista”.
”Kolme neljäsosaa eli enemmistö kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista…”

Suomenkielisten suomalaistenmielipiteet ruotsinkielestä (vastaajia 7358).
Mielipideväittämiä oli neljätoista, joista 13 sai vastauksissaan ”vahvasti samaa mieltä”, ”Samaa mieltä”, ”Eri mieltä”, ”Vahvasti eri mieltä” 100 prosenttia yhteensä. Vain mielipide ”Ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoista.
36 – 38 – 20 – 5. (Yhteensä 99 prosenttia, mikä tietenkin pyöristysvirhein om mahdollista.

OIKAISU JA ANTEEKSIPYYNTÖ.
Ei saisi luottaa muistiinsa, kun kirjoitin ylläolevan jutun. Muistin bussissa, että 5 prosenttia ”ei osaa sanoa”, vaikka se olikin ”Vahvasti eri mieltä”. Näin ollen tulokset olivatkin oikein: siis kolme neljäsosaa on oikea ilmaus. Täytyihän tuo nyt sitten laskea ihan prosentein ja ne ovat: 74,7 vs. 25,3
SIIS kolme neljäsosaa ja yksi neljäsosa.

Kuuulin tuon uutisen myös Ylen tv-uutisista ja sieltä juontaa tuo Kimmo Grönlundin pakkomatematiikka. Hän todella käytti tätä ilmaisua. Se nyt ainakin on humpuukia: siis verrata matematiikkaa ja ruotsin kieltä toisiinsa. Tottakai suurelle osalle suomalaisista on tärkeämpää oppia ”pakolla” englannin kieli” kuin ”ruotsin kieli”. Tottakai koulussa on oltava pakkoaineita, koulun tehtävähän on opettaa ja kasvattaa nuoria kansalaisia elämää varten. Niinpä nopeasti ajateltuna pakkoja pitäisi olla tuo matematiikka, äidinkieli, kansalaistaito, terveysoppi, liikunta ja joku hyödyllinen kieli (mutta vain yksi), kuvaamataito ja uimataito ja autonajotaito, musiikki. ryhmätyötaito. Jotain tärkeää jäi pois tästä luettelosta, mutta luettelon tarkoitus olikin osoittaa kuinka hölmö professori Kimmo Grönlund oli, kun hän puhui pakkomatematiikasta.

Tutkimuksen tuloksen perusteella luulisi puolueiden ajattelevan kannattajiensa ja lasten ja nuorten parasta, muidenkin kuin perussuomalaisten ja lopulta pistettävä Ruotsalainen puolue aisoihin ja ilmoitettava, että pakkoruotsi tullaan poistamaan enemmistöpäätöksellä.
Tämä lisäys siis aatonaattona 2014-12-23 klo 22:56.
Pertti Manninen.

Tags: , , , , , , , , , , , , , , ,
, , , ,

"Täysikuu loppiaisaattona"
Kuvat: Pertti Manninen. Keski-Suomi. Maanantai 2015-01-05 klo 20:51.



Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi. 
3 Moos 19:18

Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.
Matt 7:12

Tse Kung kysyi: "Onko olemassa yhtä sanaa, jonka voisin ottaa elämänohjeekseni?" Kungfutse vastasi: "Sana on SHU, vastavuoroisuus: Älä tee toiselle sitä, mitä et tahtoisi heidän tekevän itsellesi".
Keskustelut 15:23 

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 
Tammikuu. Rakasta itseäsi!






Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 
Tammikuu. Rakasta itseäsi! (2)

Älä koskaan tee toisille sitä, mikä kiduttaisi itseäsi. 
Panchatantra

Älkää toivoko kenellekään asioita, joita ette toivoisi itsellenne.
Poimintoja Bahá'u'lláh'n kirjoituksista 66

Kukaan teistä ei ole uskova, ennenkuin rakastaa lähimmäistään yhtä paljon kuin itseään.
an-Nawawin 40:s Hadith 13

Rakkautensa kokoinen jokainen on, Rakkautensa kokoinen jokainen on.
Tommy Taberman 





"Itse asia kustuna: Ilkka Suominen".

Kun Yle ei pystynyt esittämään Tsunamin 10-vuotispäivänä mitään siitä kertovaa ohjelmaa, joka olisi ollut kiusallinen silloiselle pääministeri Matti Vanhaselle, joka ei raaskinut keskeyttää joululomanviettoaan ja niinikään kiusallinen ulkoministeri Erkki Tuomiojalle, jota virkamiehet ja valtion tiedottajat informoivat ala-arvoisesti vähätellen tapahtunutta, täytyi jostakin poliitikosta kuitenkin kertoa.

Ilkka Suominen, joka Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin aikaan lupasi, ettei yhtiötä päästetä konkurssiin ja jota alihankkijat uskoivat ja joutuivat sitten kärsimään suuria tappiota ministerin lausunnon johdosta. Valtio joutuikin sitten korvaamaan osan vahingoista, muistin mukaan 100 miljoonaa markkaa. Juristiarmeija pesi sitten ministeri Suomisen vastuusta todeten esim. niin, että ministeri ei tahallaan ollut antanut tällaista lausuntoa ja myös niin, ettei ministeriltä saataisi mitään olennaista summaa perittyä. Omaisuutta ei ollut. Nettisanomat kertoi asiasta aikanaan ja kirjoitus on näiden kusetuskuvien perässä.

Osa Ylen ohjelmasta "Itse asiassa kuultuna: Ilkka Suominen" tapaninpäivän iltana 26.12.2014, jossa toimittaja Juho-Pekka Rantala haastattelee kokoomuksen pitkäaikaisinta puheenjohtajaa. Alusta puuttuu noin 20 minuuttia ja teksti-tv:n teksit ovat mukana n. 99-prosenttisesti.

Nettisanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona, uuden vuoden aattona 31.12.2014 rakettien jo paukkuessa. Kuvat 280 - 302.



Kuvat: Pertti Manninen.

- www.elama.fi -
Kuvat perjantaina 2014-12-26. Klo 21:09 -21:46. Kaikki 497 kuvaa täällä!


Arkisto

1999 elokuu


Alho- Sundqvist II:
Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.


Alho- Sundqvist II:
Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.

Entinen ministeri ja kokoomuksen puoluejohtaja ja nykyinen europarlamentaarikko Ilkka Suominen menetteli erittäin taitamattomasti antaessaan lupauksen, ettei Wärtsilä-Meriteollisuus joudu konkurssiin.

Tähän lausuntoon uskoen monet alihankkijat joutuivat ahdinkoon, kun lupaus ei pitänytkään ja heille aiheutui tähän mennessä lähes 100 miljoonan menetykset, jotka oikeus on tuominnut valtion maksettaviksi.

Kallispalkkaisten huippujuristien tilaustyönä tekemä selvitys kuitenkin väittää, ettei ole mitään syytä nostaa syytettä taitamatonta ministeriä vastaan.

Selvityksessä on ihmeellisiä lauseita siitä, kuinka ei voida osoittaa, että ministeri Suominen olisi hyötynyt jotakin lupauksestaan!

Lisäksi siinä todetaan, että oikeudenkäynti tulisi kalliiksi ja venyisi pitkälle ensi vuosi tuhannelle ja kuitenkaan ministeriltä ei saataisi juuri mitään takaisin, koska vahingonkorvaus soviteltaisiin hyvin pieneksi, niinkuin Sundqvistin kohdalla tunnetusti tapahtui.

Tällaisten heppoisten väitteiden nojalla kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja-ressukka joutui tekemään yksinään likaisen työn: päätöksen, ettei mihinkään oikeustoimiin ryhdytä.

Koko hallitus ei uskaltanut päätöstä tehdä, vaikka on tietenkin siitä vastuussa ja varmasti tietoinen sen sisällöstä. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö olivatkin varmaan lomalla, kun päätös tehtiin!

Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma:
Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos.

Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä.

Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta.

Voi aikoja, voi tapoja!

(12 12.08.99 pm)

 

http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm#alho2



"Tapaninluistelut Puistokoulun kentällä"
Kuva: Pertti Manninen. Perjantaina 26.12.2014 klo 12:58 Jyväskylässä ohikiitävänä hetkenä auringon yrittäessä pilkistää pilvien takaa luomaan kontrastia tähän keskipäivän hämäryyteen. Laajenna!

"Kaupunkikyyhkynen tapaninpäivänä. Tepastelu autiolla kadulla kauppakeskuksen suljettujen ovien edessä".




"Kaupunkikyyhkynen tapaninpäivänä".

Kuvat: Pertti Manninen. Perjantaina 26.12.2014 klo 13:03 bussia odotellessa kauppakeskus Forumin edessä. Laajenna!


"Viimeinen kuva" eli selfie ellei peräti selfish!

Tämä kuva on omakuva ja otettu Thaimaassa Andamaninmerellä pienen saaren edustalla Flying Finn-veneen ankkuroidessa päästääkseen uimarit ja snorklaajat valloilleen meren lämpimiin aaltoihin tiistaina 02.12.2014 klo 13:01 (Kuvan kello vielä Suomen ajassa!). Kuvan puna on aito, kun ensimmäisenä päivänä etsin paikallista sim-korttia ja jouduin ehkä tunnin verran kävelemään ilman lakkia paahtavilla Patongin kaduilla Phuketissa. Otsa, nenä ja poskipäät siinä paloivat "karrelle".

Matka oli mieluisa yllätys ja sujui kohtuullisen hyvin, mitä nyt tuossa uidessa korvaan meni vettä, joka ei sieltä lähtenyt pois hyppimälläkään, joten jouduin turvautumaan Thalangin kylän korvalääkäriin, joka ohuella putkellaan puhalsi ja imikin veden pois, tietenkin koneellisesti. Tohtorin vastaanottohuoneessa oli iso kuva, jossa hänelle luovutetaan diplomi opinnoistaan. Hän määräsi kolme lääkettä: tipat, antibiootit ja varmaan jonkun särkylääkkeenkin. "Kuha" minua lääkäriin kuljetti ja kävinpä hänen kanssaan kylän parturissakin, joka sutjakkaasti vartissa lyhensi tukan ja ajoi veitsellä parran, ehkä ensimmäisen kerran eläissäni. Yksi päivä meni mönkään vatsan kivistelyn takia, mutta muuten lämpö ja uima-allas olivat suurenmoisia, kun sitten älysi varoa liiallista paahtamista.

Toisella puolentoista päivän ja yön veneretkellä näin delfiineitä, valaan ja hainkin: "Big shark, big shark!". Jotain ehkä kuviin ja videoihinkin tarttui näistä. Kotimaan asiat jäivät seuraamatta, ainakin syvällisesti. Midnight Sun ravintolaan tuli kyllä saman päivän Ilta-Sanomat iltapäivällä, siis painettu näköislehti. Ehkä yksi asia kannattaa mainita. Otsikon mukaan Keskusta oli kymmenen prosenttiyksikköä edellä Kokoomusta Ylen julkaiseman Gallupin mukaan. Jutussa kerrottiin kyllä numerot desimaalin tarkkuudella ja ero oli 9,4 prosenttiyksikköä, josta mielestäni on aika vaikea vetäistä kymmentä syksyisessä viileässä Suomessa. Thaimaan 32-asteisessa kuumuudessa se suurpiirteisyys olisi ollut paikallaankin, ehkä.

PS. Viimeinen kuva tarkoittaa tämän pokkari Ricoh PX:n simahtamista suolaisessa merivedessä, vaikka kamera myyntihetkellä olikin "waterproof". Kahdeksan kuvaa vedessä onnistui, joista ihan vihonviimeinen on tämä samaan kelloaikaan osuva venekuva. Isonna!

Matkalta palattua Suomessa, vesisateessa ja rännässä keskiviikkona 17.12-2014. Pertti Manninen.




"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa".

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Asemakatu. Forum. Keskiviikkona 2008-11-12 klo 09:55. 

PAASIKIVEN PATSAALLA.

PAASIKIVEN PATSAALLA. Pieni istuva pysähdys patsaan jalustalla ilmaisia Narinkkatorilla jaettuja mainosnakkeja mutustellen hiukan ympäristöä tarkkaillen ja hetken kuluttua Kiasman edestä lähtevän bussin kyytiin kiíruhtaen.
OPPIA AHMIVA NEITONEN - PYÖRÄILIJÄT - TURVALLINEN OTE - NOSTALGINEN BIO REX.
Kuvat: Pertti Manninen torstaina 2014-09-18 klo 17:11 - 17:20. Helsinki Mannerheimintie. Kuvasarja.


KAISLIKOSSA SUHISEE.

KAISLIKOSSA SUHISEE.

Pohjois-Savo. Nilakka. Torstai 2014-09-04 klo 09:49. Kuva: Pertti Manninen.




Laitumella. Laukaa. Maanantaina 28.07.2014 klo 09:07.

Sarjasta "Ohi kiitäviä hetkiä". Kuvan mahdollisti linja-auton pysäkille pysähtyminen Kantolan tiellä hiukan ennen Puustellin työkylää. Kuva: Perttti Manninen

Arkisto. "Työtä". 01.05.1994.
 
Arkisto 2006. "Työtä kaikille". Kuva työnpäivänä 01.05.1994, kaksitoista vuotta sitten Jyväskylässä. Kuva: Pertti Manninen. Sarjasta "Vuodet vierivät - olot kurjistuvat, toisten." Tulossa!
http://www.nettisanomat.com/2006/05/01/etusivu.htm



"Vanha lastensairaala hajoaa käsiin - Nyt kyllä raskennetaan yhdessä uusi - Lahjoita 10 - Lahjoita 20- Uusi lastensairaala - Katso ketkä jo ovat talkoissa mukana: http://www.uusilastensairaala2017.fi
"Mitä kuuluu?" Maanantai 2013-03-04 16:03. Jyväskylä. Vapaudenkatu. Paikallisterminaali. Kuva: Pertti Manninen. Laajenna!



Hirvaskankaan hirvet kierrossa. Keski-Suomi. Äänekoski. Hirvaskangas, 4-tieltä erkanevan 69-tien alussa. Tarkistamatta voi sanoa, että taiteilijan nimi on Kari Alonen. Katso " Poro matkakeskuksen edessä Kari Alosen rautailemana" sarjassa "Vararikosta vararikkoon". Kuva
http://www.nettisanomat.com/
2012/01/16/etusivu.htm

Kuva: Pertti Manninen. Tiistai 2013-05-28 12:51. Laajenna!

Arkisto. "Työtä". 01.05.1994.


Arkisto 2006. "Työtä kaikille". Kuva työnpäivänä 01.05.1994, kaksitoista vuotta sitten Jyväskylässä. Kuva: Pertti Manninen. Sarjasta "Vuodet vierivät - olot kurjistuvat, toisten." Tulossa!
http://www.nettisanomat.com/
2006/05/01/etusivu.htm

 

Arkisto 2001.

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS

Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth


SMILE, thou' your heart is aching,
SMILE, even tho' it's breaking,
When there are clouds in the sky,
you'll get by,
If you SMILE though your fear and sorrow,
SMILE and maybe tomorrow,
You'll see the sun come shining thru
for you.

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.


AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

 

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/
2001/05/17/hymy.htm

 
Nettisanomat Keskiviikko  2007-04-04. "Äidin rakkaus". Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen. Kuvasarja.
http://www.nettisanomat.com/
2007/04/04/etusivu.html

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi


"Käden ojennus". Uusi tulkinta aikaisemminkin julkaistusta kuvasta. Pertti Manninen. Viikon kuva torstaina 31.07.2003.
http://www.nettisanomat.com/
2003/07/31/viikonkuva.htm

 

Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta!

Sunnuntai 2013-04-21: Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Suomalaiset Euro- ja Emu-intoilijat Ylen esittämässä dokumentissa 21:49, 21:54 ja 22:07. Kuvat: Pertti Manninen. Isonna!

Kuvaviikko 2015/01/22 - 10 vuotta sitten. "Sanomia suojatyöpaikasta" ja "Kommentteja ...." Helsingin Sanomat torstaina 20. tammikuuta 2005. Pääkirjoitus: Velkasuhteen perusteisiin tulee puuttua varovaisesti. (Kirjoitus kokonaisuudessaan.) - Nettisanomat.fi torstaina 20. tammikuuta 2005. Pääkirjoitus: Kännissä kirjoitettu. - 10 vuotta sitten. Arkisto 2005. - NATO. STUBB - Meidän mielestämme ydinaseet lisäisivät Suomen turvallisuutta ja Suomen päätöksentekomahdollisuuksia - Pääkirjoitus. Tammikuu 2015. "Siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava." Nato-keskustelun unohdettu osanen. - Kuva. "Förbjud atomvapnen" - HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen). Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. - TAMMIKUU 2015. HÄRKÄÄ SARVISTA. Kysymyksiä ja vastauksia Natosta vuonna 2009. - Lipponen muistaa väärin - ruotsinkielen pakollisuuden poistamista ylioppilaskirjoituksissa! - Pakkoruotsitutkimus. - Sattumalta Valtatielle. HS:n ja Keskisuomalaisen - Rakasta itseäsi. Mietelmiä ja aforismeja - "Itse asia kustuna: Ilkka Suominen". Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssi. - Kuvat. Tapaninluistelut Puistokoulun kentällä - Kaupunkikyyhkynen - Jouluaaton kuvat. "Viimeinen kuva" eli selfie - Pertti Manninen. - PATSAALLA - KUVAT. KAMPISSA. - KUVA. KAISLIKOSSA SUHISEE - Hevoset laitumella Kuva - Kuvat. - Ravikuninkaan eläkepäivien vihreät niityt. Kuvat: Pertti Manninen. Jyväskylä - Laukaa. - Vuosisadan kuva - Kuva. Hirvaskankaan hirvet kierrossa - Kuva: Työtä. Vappuna 1994 - Kuva. Vanha lastensairaala hajoaa käsiin. - Kuva. Käden ojennus. Karuselli. - etusivu - torstai 22.01.2014 - Nettisanomat - Sanomanetti - Blogi: Viikkosanomat.fi - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

2015, Sanomia, suojatyöpaikasta, Kommentteja, Helsingin Sanomat, torstaina 20. tammikuuta, 2005, Pääkirjoitus, Velkasuhteen, perusteisiin, tulee, puuttua, varovaisesti, Kirjoitus, kokonaisuudessaan, Nettisanomat.fi, Pääkirjoitus: Kännissä, kirjoitettu, 10 vuotta, sitten, Arkisto,

N:o 1808 Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Sivu 2015-01-22 ja 2015-01-23, nettiin 2015-01-23 11:46, linkkejä 2015-01-23.


Nettisanomat-perhe. Kävijätilasto. Päivittäiset eri kävijät. Toukokuu 2014 - joulukuu 2014

TOP 50


touko
2014

kesä
2014

heinä 2014

elo 2014

syys 2014 loka 2014 marras 2014 joulu 2014
nettisanomat.com

39459

40582

32031

30799

33733 31550 36111 30414
viikkosanomat.fi

18955

18980

19554

22858

24536 24849 22912 21407
12.fi

16966

15585

15719

23575

21480 16208 18459 20035
sanomanetti.fi

12312

11725

14038

14812

16304 12008 20066 16875
hs27.com

5705*

8187

8874

11329

9804 6969 8898 8552
sanomapark.fi

5298

5547

7004

9320

9594 6873 11371 10237
nettimobi.com

3563

4596

4740

5330

5379 5008 5547 4917
helkinginsanomat.com

3233

3903

3779

6486

5386 3985 3453 2928
viikko.fi

2678

3701

3340

5948

4648 3679 3423 3405
sanomatori.fi

2493

3377

3715

4381

4172 3511 4986 3686
sanomaa.com

2019

1851

2637

4848

3849 2777 6648 5781
helsinki-areena.fi

1146

842

842**

585

555 401 261 218
vuosisanomat.fi

1144

1000

887

848

869 860 804 677
wincapita.fi

1093

1068

1405

1358

1810 2175 2058 2211
fy.fi

1013

1013**

1013**

1013*

1274 1274* 1274* 1122
nettilehti.com

969**

1328

1675

1745

1950 1900 2271 2120
sanomasampo.fi

962

806

727

1089

1169 909 636 583
kuvaviikko.fi

933

796

679

886

1156 1006 744 713
hs24.mobi

922

1048

1629

1489

1795 1932 1704 2108
shit.fi

786

574

641

710

792 894 937 976
vuosi.fi

723

600

584

991

1025 871 564 550
nettimobi.fi

489

530

575

511

471 428 510 490
venus.fi

435

457

453

411

499 438 500 455
hesansanomat.fi

427

366

368

810

741 564 381 401
let.fi

397

376

427

365

374 343 392 365
n1.fi

381

339

375

399

421 425 390 375
infoinfo.fi

348

391

342

443

402 320 394 416
kuvala.fi

314

278

354

341

362 317 385 360
keskiviikko.fi

306

297

323

351

364 387 419 439
iske.fi

303

258

237

284

283 207 250 239
sanala.fi

293

305

341

409

406 297 350 369
maanantai.fi

292

299

322

278

323 350 356 370
sanat.fi

285

270

319

296

309 263 293 311
elama.fi

277

274

289

346

304 329 428 394
raw.fi

269

251

341

246

232 262 278 247
12tori.fi

239

213

262

209

184 198 191 252
tiistai.fi

224

232

270

247

280 252 325 322
hooes.fi

217

185

219

220

220 205 176 179
sanomo.fi

208

212

235

257

234 131 110 123
gagarin.fi

197

190

212

213

206 247 278 260
eduskuntatalo.fi

189

163

217

204

297 232 197 219
pappa.fi

163

101

113

125

94 110 107 106
mummi.fi

160

85

105

119

94 98 120 103
sanomaviikko.fi

154

125

199

231

340 388 245 289
per.fi

99

105

115

136

137 155 157 139
week.fi

83

88

111

141

101 127 135 164
iltaset.fi

58

43

50

63

71 79 132 127
kansalaistori.fi

54

44

95

190

81 71 99 88
suomisanomat.fi

23

86

641

62

53 70 95 142
sanonet.fi

 

52

243

283

310 291 279 296

2014-06-25
**huhtikuun luku

129256

 

 

 

       

2014-07-17

 

 

 

 

       

2014-08-06
**ed. kuukauden luku

 

133724

 

 

       

2014-08-24

   

133666

 

       

2014-09-12

     

158590

       
2014-10-29         159473      
2014-11-04           137223    
2014-12-18             161099  
2015-01-07               147555

Sivun alkuun!

 

Nettisanomat-sivuston rinnakkaissivustona nettiin maanantaina 2015-04-06.


POISTOT VAASAN HOVIOIKEUDEN MÄÄRÄYKSEN 19.11.2015 MUKAISESTI 03.12.2015 - 23.12.2015. SIVUSTOLLE ON PALAUTETTU KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN 24.01.2012 TUOMION MÄÄRÄÄMÄT POISTOT (XXX-MERKINNÄT), JOTKA HOVIOKEUS PÄÄTÖKSESSÄÄN KUMOSI AJANJAKSOLLA 12.04.2015 - 24.12.2015. POISTOLINKKI SIVUJEN ALKUUN LISÄTTY KESKIVIIKKONA 23.12.2015. NETTISANOMAT. PERTTI MANNINEN.
Tämä sivusto on nettisanomat.com-sivuston rinnakkaissivusto. Kuvat haetaan nettisanomat-sivustolta. Tämä sivu nettiin sunnuntaina 17.01.2016.